Niihin aikoihin kun alla olevassa kuvassa poseeraavat lapsoset astuivat koulutielle Munkkiniemi oli vielä itsenäinen, taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului Helsingin ulkopuoliseen Huopalahden maalaiskuntaan.
Se oli kuitenkin tiiviissä yhteydessä rajusti kasvavaan Helsinkiin – niitä yhdisti teräskiskoinen napanuora, jota pitkin silloiset munkkalaiset kulkivat romanttisesti keikkuvilla M-tunnuksilla varustetuilla raitiotievaunuilla asioidessaan kaupungin keskustassa.
Munkka eli omaa elämäänsä kuin pikkukylä kauniin luonnon keskellä ja lähes kaikki tunsivat toinen toisensa. Tuo lintukoto putosi kuitenkin kuin kypsä hedelmä Helsingin syliin vuoden 1946 alussa, mutta se ei meitä alakoululaisia pahemmin heilauttanut.

Kansakoulu 1943

Tämän näköinen katras aloitti koulunkäyntinsä Munkkiniemen suomenkielisessä kansakoulussa pitkän Laajalahdentien päässä syyskuussa vuonna 1943. Suomi oli silloin sodassa ja elettiin ns. asemasotavaihetta.

Kuvassa I B-luokan 35 oppilasta järjestäytyneenä koulun etuoven portailla
eturivissä vasemmalta: xxx?, Timo Lietkari, Unelma Kuparinen (inkeriläinen tyttö), Mauno Lemmetyinen, Pertti Seeve, Anja Gabrielsson, Merja Kalela, Leena Saarinen, Hilkka-Maija Sihvo, Heikki Ervi, Raimo Vanhanen, Yrjö Pugin;
keskimmäisessä rivissä vasemmalta: Pertti Mustonen, Tuula-Ritva Brander, Outi Haapasalo, Karli Inkovaara, Atte Hagman, Eeva Helles, Kauko Korhonen, xxx?, Heli Lammentausta, xxx?, xxx?, xxx?.
takarivissä vasemmalta: Erkki Terho, Rainer Laja, Kalevi Korttinen, xxx?, Henrik Wiklund, Marja Nikolainen, xxx?, Timo Tolonen, xxx?, Heikki Mäntylä ja Tero Törmä.
Takana seisoo luokan opettaja Inga Siukonen, tasainen luonne ( = aina vihainen ).

Melkoinen joukko näistä isänmaan toivoista (?) siirtyi sitten syksyllä Nuottapolulle Munkkiniemen Yhteiskouluun vuonna 1947. Porukkaa oli kahden luokallisen verran. Syntyi I A ( lukiossa matemaattisvoittoinen luokka) ja I B, joka oli lukiossa se humanistisemmin elämään suhtautunut joukko.

Yhteiskoulun 1b

Yhteiskoulun I B- luokan kuva on otettu koulun pihalla metsän reunassa keväällä vuonna 1948. Tytöt viehkeissä poseerauksissaan eturivissä vasemmalta:
Mirja Railo, Ritva Kuusinen, Karli Inkovaara, Hilkka-Maija Sihvo, Sisko-Anneli Loki, Riitta Kopperi, Eeva Puranen, Anja Gabrielsson, Irma Turunen,
taaemman rivin tytöt vasemmalta: Anneli Heinonen, Airi Tavaila, Marja Loppi, Mirja Seitava, Marjukka Paulaharju, Mirja Kuusi, Marja Nikolainen, Helena Erkiö ja Anna-Leena Vainio.
Pojat seisomassa eturivissä vasemmalta: Matti Lampinen, Ilkka Salomaa, Timo Kaskia, Erkki Terho, Pertti Seeve, Jaakko Kaskia, Teuvo Raivio, Ilkka Markkola, Risto Ruukki, Esko Ruohtula ja Antti Pajari.
Takarivissä: Heikki Mäntylä, Heikki Tara, Raimo Anttila, Heikki Ervi, Juhani Tuomarla, Tero Törmä ja Juhani Koponen ( nyk. Kinnari ).
Äärimmäisenä vasemmalla seisoo koulumme rehtori Ilmari Koskimies.

1 A luokan kuva samalta keväältä, nimet takaa riveittäin vasemmalta oikealle:

Pekka Kaartinen, Kaarlo Hämäläinen, Juhani Juusela, Erkko Kivikoski, Pentti Virtanen, Kai Ullner, Vilho Mynttinen, Reijo Ahonen, Mauno Lemmetyinen, Yrjö Pugin, Kari Arkiomaa, Reijo Räikkönen, Timo Tolonen, Pertti Mustonen, Asko Sivula, Tapio Rintala, Pentti Piha, Risto Rautio, Pirkko-Liisa Heinistö, Silja Matsson, Leena Saarinen (vähän päätä näkyvissä), Martta Rantanen, Päivi Kahanpää, Kirsti Horstio, Marja-Leena Vartia, Eila Ollikainen, Ritva Strand, Merja Kalela, Leena-Maija Sorvari, Tuula Sovio, Outi Haapasalo, Ritva Rintakoski, Sirpa Harri, Anneli Forsman. Kuvasta puuttuu Erkki Airaksinen.

Toivo Toppila seisoo taustalla, hän oli matematiikan opettaja. Huomatkaa kuvan taustalla halkopino! Halkoja käytettiin siihen aikaan koulun lämmittämiseen! Koska I B-luokka oli alakerrassa juuri tuon halkopinon tuntumassa, niin joskus tapahtui niin, että joku luokan ikkunarivissä istuva poika kiipesi ulos ikkunasta ja karkasi tunnilta halkopinon kautta. Nokkelaa, rohkeaa, mutta hauskaa?

Pojilla oli päällään perin kirjavia ja vaatimattomia vaatteita. Ne oli pienennetty tai korjattu isonveljen tai isän vanhoista vaatteista, tytöillä vastaavasti koltut ja puserot oli samoin pienennetty tai kursittu kokoon isonsiskon tai äidin vanhoista. Kaikesta oli sotien jälkeen pulaa, vaatteista varsinkin.Me emme olleet kuulleetkaan mistään sellaisesta käsitteestä kuin "merkkivaate". Ei siis ollut mitään ns. "koululaismuotia". Hyvä että oli sentään jotakin päällepantavaa!

Katsokaapa kuinka miltei jokaisen pojan päässä on pipo. Ne olivat oman äidin kutomia ja ne olivat todella "riemunkirjavia" sillä ne oli kudottu eri värisistä jätelangoista - mitä nyt piironkien laatikoiden pohjilta sattui löytymään tai sitten purettiin vanhoja villasyylinkejä, jotta saatiin tarpeeksi lankaa yhtä pipoa varten. Kaipa sitä siis voisi sanoa, että "pipot olivat muotia"?

Farkut, lenkkarit ym. sellaiset tämän päivän jokapäiväisyydet eivät olleet vielä tulleet kuvaan mukaan. Vasta joskus vv. 1952-54 joku uskaltautui pukeutumaan ns. James-farkkuihin. Sellaista koululaista kutsutiin James Dean'in tapaan rohkeaksi ja "kapinalliseksi"!

Tämä joukko koki sittemmin luokka luokalta melkoisia koostumusmuutoksia. Joku muutti toiselle paikkakunnalle, jotkut jäivät luokalle ja heidän tilalleen astui sellaisia, jotka olivat jääneet vastaavasti luokalle jne. Niinhän kaiketi käy tänäkin päivänä? Ei siis kovin paljon uutta auringon alla.

Tuo vanha koulu oli perin ahdas, mutta samalla se oli kodikas ja yhteishenki oli aivan omaa luokkaansa. Silloin todella jokainen koululainenkin tunsi jokaisen. Ylioppilaaksikin pääsi vuosittain sellainen runsas tusina kerrallaan (?) ja heidät me alaluokkalaisetkin tietysti tunsimme muutenkin kuin vain heidän ”vanhat hahmonsa”! Me ajattelimme kaihoisasti, että josko mekin joskus…?

Nuottapolun vanha yhteiskoulu Puistotien jatkeen hiekkatieltä nähtynä talvella 1950. Silloinhan sitä ns. Koneen kolossaalista toimistotaloa sekä sen takana nyt sijaitsevaa ankkalammikkoa ei ollut vielä olemassakaan. Niin se maailma muuttuu

Kun Munkkiniemen Yhteiskoulu täytti 10 vuotta - syksyllä 1948 - niin II luokan pikkukeijut ( kesäperhoset? ) saivat kunnian esiintyä Ilmavoimien esikunnan juhlasalissa järjestetyissä juhlissa näin suloisissa asuissa tanssahdellen.

Tyttöset vasemmalta oikealle: Ritva Strand, Outi Haapasalo, Eila Ollikainen, Mirja Seitava, Tuula Sovio, Mirja Railo, Karli Inkovaara, Eeva Puranen ja Leena-Maija Sorvari.

Pian yhteiskouluun siirryttyämme joukko luokkatovereita perusti lennokkikerhon. Varsinkin talvella porukka lennätteli liidokkejaan ja kumimoottorilennokkejaan Laajalahden jäälakeuksilla. Kaikki tässä kuvassa lennokkeineen poseeraavat ovat B-luokkalaisia. Kuva talvelta 1950.

Näihin aikoihin lennokkiharrastus Munkkiniemessä oli voimissaan muutenkin. Puistotie 20:ssä asui sodissamme ilmavoimissa pommikoneissa tähystäjänä toiminut Aarne Ellilä. Hän voitti kumimoottorilennokillaan Wakefield-luokan maailmanmestaruuden Englannissa v.1949. Tämän ansiosta seuraavat maailmanmestaruuskisat pidettiin Suomessa, Jämillä, v. 1950 - ja hän voitti maailmanmestaruuden jälleen! Mainitsen Ellilän tässä siksi, että hän oli myös perustamassa Munkkiniemeen KIURU-nimistä yleistä lennokkikerhoa, jossa muina "isoina niminä ja suurina tähtinä" olivat meitä hieman vanhemmat munkkalaiset koulutoverimme Jouko Järvi ja Seppo Niemelä. Kerhoon kuuluivat myös jotkut näistä luokkamme pienen kerhon pojista. Munkka pärjäsikin 1950-luvulla kaikissa lennokkiluokissa kotimaisissa kilpailuissa aina aivan kärjessä.

Tämä kuva on otettu 10.3.1951 kun koulu oli kuoriutunut rakennusaikaisista pressuistaan talven selän taituttua. Tähän koulurakennukseen me siirryimme syksyllä 1951 ja se oli suurta juhlaa. Meidän koulumme oli uraauurtava koulu Suomessa aineluokkajärjestelmältään. Tietysti me olimme aivan ”sukset sekaisin” ensin aluksi kun piti etsiä se seuraava luokka. Ja tungos ala-aulan henkilökohtaisilla kaapeilla oli melkoinen kun käytiin hakemassa seuraavan tunnin kirjoja ennen seuraavaan luokkaan ryntäämistä. Totta kai meillä oli välituntejakin silloin tällöin ja opettajat valvoivat valppaasti, että sinne pihalle todella mentiin - eikä jääty sisälle lymyilemään.

Kun koitti toukokuun loppu (1952) ja me viidesluokkalaiset siirryimme lukioon, niin saimme yhden koulupäivän ajan ottaa hieman rennommin. Silloin pukeuduttiin johonkin "lapselliseen" asuun ja kierreltiin kaduilla ja koulussa "leikkien ja pelleillen". Saimme olla vielä hetken lapsia, sillä - näin oletimme - sitten kuudennella luokalla lukiossa muutuimme kuin taikaiskusta perin aikuisiksi (?). Sivun laatija ja luokkatoverinsa Heikki Mäntylä musisoivat polvihousuissaan ja raahasivat lelujaan . Lapsellisena olo ei kaiketi silloin vielä ollut kovin vaikeatakaan.

Allaolevassa kuvassa 5 A luokka koko komeudessaan. Pikasilmäyksellä voimme huomata, että enää ei pojilla ole pipoja päässään, mutta sen sijaan miltei kaikilla oli jo kaupasta ostetut puserot. Toki ne eivät silloinkaan vielä olleet mitään merkkivaatteita. Niinpä voitaneen sanoa, että silloin olivat puserot "muotia". Tyttöjenkin leningit ja muut hepeneet alkoivat myös olla oikein "kaupoista ostettuja" sillä kun tämä kuva on otettu vuonna 1952, niin silloin oli Suomi miltei maksanut ns. sotakorvaukset ja elettiin Helsingin olympialaisia edeltävää kevättä. Kauppoihin rupesi tulemaan tavaraa ja ostokortit ja muu säännöstely oli vain kalvas muisto pula-ajoista. Vapauden tuulet alkoivat puhaltaa ja nuorisokin sai mahdollisuuden hengittää ja elää vapaammin. Ja kyllä me siitä vapaudesta nautimmekin!

Takarivissä vasemmalta Kaarlo Hämäläinen, Harri Grönstrand, Reijo Ahonen, Tapio Rintala, Yrjö Pugin, Raimo Vanhanen, Risto Rautio, Erkki Airaksinen, Pentti Selänne, Lari-Juhani Juusela.

Keskirivissä luokan valvoja, Lajos Garam, Asko Sivula, Pentti Piha, Juhani Artola, Jyrki Nurminen, Eerikki Levanto, Vilho Österman, Mauri Räike, Merja Kalela, Päivi Kahanpää, Helena Nordenstreng.

Eturivissä Pirkko Heinistö, Sirpa Harri, Ritva Strand, Anneli Forsman, Riitta Opihtin, Sinikka Simojoki, Outi Haapasalo, Ritva Rintakoski, Leena Saarinen, Leena-Maija Sorvari, Tuula Sovio, Leena Hellas ja Eila Ollikainen. Kuvasta puuttuvat: Leo Backman, Heli Lammentausta, Raimo Räikkönen, Bjarne Währn.

Rinnakkaisluokan, 5 B, oppilaat ovat alla olevassa kuvassa

Takarivissä vasemmalta: Timo Sillanpää, Kimmo Kettunen, Jussi Kinnari, Ilkka Salomaa, Esko Ruohtula, Paavo Suhonen, Seppo Heinola, Risto Ruukki, Heikki Mäntylä, Jaakko Kaskia, Pertti Seeve ja Teuvo Raivio.
Keskirivissä: Erkki Terho, Riitta Kopperi, Riitta Naukler, Pirjo Hartimo, Kyösti Rousti, Pekka Saukkonen, Matti Lampinen, Tero Törmä, Timo Kaskia, Airi Tavaila, Marja Loppi ja Karli Inkovaara.
Eturivissä: luokan valvoja Ilmari Koskimies, Eeva Puranen, Anja Gabrielsson, Mirja Railo, Anneli Heinonen, Ritva Kuusinen, Hilkka-Maija Sihvo, Kirsti Vehviläinen, Marja-Leena Stark, Heli Jukola, Marja Nikolainen, Helena Erkiö ja Irma Turunen.

Keväällä vuonna 1954 koulun näytelmäkerho esitti kansannäytelmän "Opin sauna autuas aina". Se oli humoristinen näytelmä, jonka ohjasi Radioteatterin näyttelijä, Kauko Kokkonen. Se esitettiin koulullamme ja sen lisäksi valtakunnallisilla teinipäivillä vuonna 1955.Tämä ansioitunut näytelmäkerho esitti myös luokkamme lukiovuosina Hugo Jalkasen "Pyhä yö", Larin-Kyöstin "Juhannustulilla" ja Jane Austinin "Ylpeys ja ennakkoluulo" osan nimeltä "Elisabet refuses" - sen esitimme englanniksi! Kaikissa näissä produktioissa oli SuomiFilmin äänitehosteet, puvut, Kuokkasen peruukit ja aidot filmituotannon meikit/maskit! Siis lähes ammattimaista laatutavaraa!

Kanttorina esiintyi Raimo Räikkönen( keinutuolissa), emäntänä Helena Nordenstreng, joka kaataa kahvia, paksupäisenä renki-Iivarina Torsti Räike vierellään piikatyttö Olka ( Ritva Strand ), joka parkuu surkeuttaan. Päydän ääressä itsellinen, Iivari Immonen ( Raimo Vanhanen ), Henriikka Heikkinen ( Anna-Kaarina Ruutu ) ja isäntä ( Juhani Hyvärinen ).

Kun abiturientit viimeisenä koulupäivänä lähtivät perinteelliseen tapaan penkkariajelulle munkinkaavuissaan Helsingin keskustaan, niin koulun viimeiseksi luokaksi jäävä 7-luokka lauloi herjalauluja kaikista abeista ja vastaavasti abiturientit lauloivat sepittämiään lauluja rakkaista opettajistaan.

Ylioppilaiksi pääsi vuonna 1955 kaikkiaan 41 oppilasta, joista tässä kuvassa ovat kevään ylioppilaat: eturivissä vasemmalta Heli Jukola, Riitta Kopperi, Eeva Puranen, Nina Liestalo, Marja Loppi, Tuula Huhanantti, Ritva Rintakoski, Leena Saarinen, Leena-Maija Sorvari ja Ritva Strand; toisessa rivissä Marja Nikolainen, Anja Gabrielsson, Hilkka-Maija Sihvo, Essi Seeström, Airi Tavaila, Mirja Railo, Merja Kalela, Tuula Sovio, Anneli Forsman, Timo Kaskia, Pirjo Hartimo; takarivissä Helena Erkiö, Karli Inkovaara, Lari-Juhani Juusela, Jaakko Kaskia, Erik Levanto, Jukka Soinio, Veikko Kaartinen, Risto Rautio ja Tero Törmä.

Kevään 1955 ylioppilaskokeet olivat poikkeuksellisen vaikeat eli koko maassa reputti ennätysmäärä koululaisia. Niinpä myös Munkan koulussa reputti valtava prosentti yrittäjistä, vaikka yleensä koulumme läpimenoprosentti oli aina maamme kärkiluokkaa.Ylioppilaaksi pääsivät syksyllä 1955 seuraavat oppilaat: vasemmalta lukien Yrjö Pugin, Matti Mäntylä, Helena Nordenstreng, Timo Sillanpää, Riitta Opihtin, Ilmari Nikander, Sinikka Simojoki, Matti Kaitera, Pentti Piha, Mirja Seitava ja Päivi Kahanpää.

Pienenä kompensaationa sille, että tämän vuosiluokan opilliset saavutukset kenties olivat hieman vaatimattomia mainittakoon, että luokkiemme pojat kunnostautuivat liikunnan osa-alueilla. Vv. 1951-52 HOU:n kuuden hengen luistelumestaruusjoukkueessa luistelivat Pentti Piha, Timo Sillanpää, Asko Sivula ja Tapio Rintala. Asko Sivula, Yrjö Pugin ja Raimo Ahonen niittivät telinevoimistelussa niin joukkue- kuin henkilökohtaisiakin HOU:n mestaruuksia. Koripallossahan munkkiniemeläiset olivat aivan huippuluokkaa ja monet luokkatovereistamme pelasivat jopa Suomen mestaruuksia voittaneessa Torpan Pojissa.

Unohtaa ei myöskään saa tyttöjen osuutta: Karli Inkovaara, Sinikka Simojoki ja Helena Nordenstreng pinkoivat koulullemme 4x100 m HOU:n viestimestaruuden. Mm. Mirja Railo kunnostautui useamman vuoden ajan telinevoimistelussa. Vuosina 1953 ja 1954 HOU:n lentopallomestaruusjoukkueessa pelasi moni luokkamme tytöistä Kaija Talpion valmentamana. Monet jatkoivatkin harrastustaan myöhemmin urheiluseuroissa.

Teatteritaiteen lisäksi luokkiemme aloitteesta kouluun perustettiin "Melkutus"-kerho (kansantanssikerho), joka kokoontui lauantai-iltapäivisin. Tanssi oli sopivaa alkuverryttelyä lauantai-iltojen teinihippoihin.

Riemujuhlaamme vietimme kesäkuun 3. päivänä 2005, jonka kuvasatoa on omalla sivullaan.

LIITTEET
Penkkarilauluja
Riemujuhla 3.6.2005


Monet tällä sivulla esiintyvistä kuvista ovat Pertti Seeven valokuva-arkistoista. Ilmakuva "kotikylästämme" on saatu Munkkiniemessä vuosikymmeniä sijainneen Ilmavoimien Esikunnan valokuva-arkiston kätköistä. Luokkakuvat sen sijaan ovat ammattilaisten, koulukuvien ottajien käsialaa. Osa kuvista on otettu sivujen laatijan henkilökohtaisella, pahvista valmistetulla Goldy-merkkisellä (6x9 kuvakoko) laatikkokameralla. Digitaalitekniikasta ei silloin oltu edes uneksittu! "Riemukuvat" onkin jo otettu oikealla digikameralla!

Kuvia A-luokan vaiheista ovat antaneet käyttöön Mirja Pajari (Railo), Ritva Rautio (Strand) ja Helena Nordenstreng.